Luen

Luen uusia ja lukemiani kirjoja seuraavaa kirjaani Kirjailijan elkeitä varten (vasten).

• Markku Karpio: Naisten mies. Otava 1999.
• Jukka Koskelainen: Café Cosmos eli jäähyväiset runoilijalle. Aviador 2020.
• Mika Terho: Pattaya, rakastettuni. Kovasana 2021.
• Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö. Kustantajaelämää. Siltala 2021.
• Kreetta Onkeli: Kutsumus. Sammakko 2010.
• Antero Viinikainen: Orgo. WSOY 2009.
• Hannu Mäkelä: Muistan. Otavan aika. Otava 2015.
• Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet. Otava 1998.
• V. S. Naipaul: Täysinoppinut hieroja. Otava 1978. Suom. Seppo Loponen.
• Maila Pylkkönen: Marjamiesnaisen muistiinpanoja. Otava 1975.
• Hannu Salakka: Niin joudun kauas tulevaisuuteen. Otava 1989.
• Matti Taina:Hyvästi Inkeri. Inkeriläisen Matti Pietarinpoika Tainan perheen elämä Inkerissä ja Suomessa, Stalinin saappaan alla toisen maailmansodan jaloissa. BoD 2015.
• Matti Taina: Esi-isien maassa. Inkeristä tulleiden Tainojen elämää Suomessa ja kertomuksia matkoista Neuvostoliiton ja Venäjän hallitsemaan tarunhohtoiseen Inkerinmaahan. BoD 2017.
• Petteri Paksuniemi: Loppupeli. Kovasana 2021.
• Max Ryynänen: Näkymätön lapsi. Kovasana 2021.
• Kevin Sampson: Taivaan teen tähtineen. Kovasana 2019.
• Kevin Sampson: Ikuisen kadotuksen kaupunki. Kovasana 2020.
• Tuomas Alatalo: Olet uneni vallaton valtias. Basam Books 2020.
• Timo Montonen: Tuuli tulee kaukaa. BoD 2015.
• Jaan Kaplinski: Ilta tuo takaisin kaiken. Kustannusliike Parkko 2021. Suom. Anja Salokannel & Pauli Tapio.
• Haruki Murakami: Vieterilintukronikka. Tammi 2021. suom. Antti Valkama.

Mika Terhon romaanin "Pattaya, rakastettuni" vastaanotosta

Mediassa:

[1] Suonna Kononen: Näkökulma: Paluu Pattayalle - Mika Terhon kahtena versiona ilmestynyt romaani on erikoinen tapaus autofiktion aikakaudelta (Karjalainen 19.5.2021, sivu 14):

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kulttuuri/item/281587

[2] Henriette Hämeenaho (Facebook 22.5.2021):

https://www.facebook.com/photo/?fbid=1609648012559204&set=a.294939087363443

[3] Ilkka Lappi: Kirja sai luonnollisen kaarensa. Pattaya, rakastettuni paketoi kymmenen vuotta Mika Terhon elämää (Aamuset 2.6.2021, sivu 40):

https://www.lehtiluukku.fi/lehti/aamuset/_read/2.6.2021/280734.html

[4] Juha Siro: Pattaya rakastettuni – kirjallista intohimoa! (Blogi 10.6.2021):

http://juhasiro.fi/blogi/?p=6386

[5] Esa Mäkijärvi: Elämä on toisaalla (Turun Sanomat 27.6.2021)

https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/5354442/Elama+on+toisaalla

[6] Toimittajana Kalle Talonen: Mika Terho kertoo miltä tuntuu kun jo myynnissä oleva kirja vedetään pois kaupoista ja kirjailija asetetaan syytteeseen (Radio Suomi, Sunnuntaivieras 5.9.2021)

https://areena.yle.fi/audio/1-50900312

[7] Jonne Sassi: Arvostelu Facebookissa (11.12.2021)

https://www.facebook.com/jonne.sassi/posts/10159591822119609

Lisätietoja kirjailija Timo Montosen sivuilla

Aikamatka muistiin ja valintoihin

 JUSSI ONNISMAA: ORGANISAATION AIKA, MUISTI JA ETIIKKA (Basam Books, 2021, 220 sivua)

Yllätin itseni lukemalla tietokirjan aiheesta, joka ei päällisin puolin näyttänyt liittyvän kiinnostuksen kohteisiini. Olin sivuuttanut esimerkiksi monia kirjoja, jotka liittyivät yrityksen maineeseen, kriisiviestintään tai johtamiseen.

Mikä taikasana Onnismaan uuden kirjan nimessä laukaisi kiinnostukseni, niin että tilasin sen heti kun huomasin kirjan ilmestyneen?

Muisti. Muisti sen täytyy olla. Ja muisti, muistaminen, sitoutuneena aikaan ja etiikkaan. Mikä kolmikko!  Kolme rinnakkaista, limittäistä, osin päällekkäistä ja sisäkkäistä käsitettä kutkuttivat syviä perusrakenteitani. Muisti keskimmäisenä aivan kuin minä veljessarjan keskimmäisenä, diplomaattina sukkuloimassa niin isoveljen kuin pikkuveljen elämysmaailmassa.

Olinhan minä työskennellyt suuren osan työvuosistani erilaisten muistiin ja muistamiseen liittyvien opetus- ja kirjoitushankkeiden parissa. Paino oli ollut yksilön muistissa, tosin kirkkaana tähtenä loisti Helsingin yliopiston erillislaitoksen, Lahden tutkimus-  ja koulutuskeskuksen, historiikki 20 kasvun vuotta (2000), jossa laitoin laitoksen kertomaan itse oman tarinansa.  Sen kirjoittaminen oli käsityötä, eläytymistä kohteeseen kirjailijan ammattitaidolla. Nyt koin oivalluksen riemua jo pelkästä kirjan nimestä, näkökulman laajentamisesta  teorian tasolla yksilöstä organisaatioon.

Ja hei! Meillähän oli Onnismaan kanssa vuosien kokemus työskentelystä samassa organisaatiossa, tyystin eri tehtävissä tosin. Mutta muistin kummankin meistä osallistuneen keskustelun herättämiseen organisaatiomme toimista ja niiden eettisistä ulottuvuuksista.

Kirjan esipuheen otsikkoon sisältyy lukuohje: organisaatioita ihmetellessä. Ihmettely on oiva tarkastelupa, kun lukija käy Onnismaan kirjan sisälllön avulla omalle aikamatkalleen itse kokemiensa organisaatioiden hiertymiä jättäneisiin konflikteihin, erikoisiin  episodeihin ja yhteistä tarinaa rakentaviin anekdootteihin.

Lukijan itseymmärrys lisääntyy. Entä organisaation?

Jussi Onnismaa kirjoittaa kirjansa loppupuolella:

"Jos keskustellaan vain abstrakteista olemuksista, kuten yksilöstä, organisaatiosta tai etiikasta yleensä, ei keskustella käytännön ongelmista tai siitä, mitä tapahtuu joka päivä. Hermeneutikko Hans-Georg Gadamerin mukaan ymmärrystä on vasta, kun ymmärtää toisin. Puhe yhdessä ajattelun ja toisin ajattelun sekä muistamisen tilan puolesta on samalla puhetta organisaation eettisen toimintatavan puolesta. Organisaatiossa tällainen ajattelu on radikaalia ajattelua ja latteuden kieliopin vastustusta." (s. 174-175)

Aiheita

Parkinsonliiton uudet sivut ja blogi

- onnistuuko vuorovaikutus, keskustelu, kommentointi sivuilla ja blogissa vai onko se tehtävä Facessa

https://www.parkinson.fi/ajankohtaista/blogi/asiantuntijuus-nakyvaksi-vuorovaikutus-elavaksi

Etäopetus ja verkkokurssit

- eivät ole synonyymeja

Facebookin merkityksen uudelleenarviointi

- on tapahtumassa siirtymä empatiasta, myötäelämisestä, ylenkatseeseen ja huomiotta jättämiseen

Kääntääkö lyriikka toisenkin posken?

- mikä ajatus tässä on?