Lukaalini

Käsikirjoittamani Luovan kirjoittamisen johdantokurssin ensimmäinen tehtävä on asuinhuoneen kuvaus. Sovelsin tehtävää oman asuntoni – nykyisen ja edellisen – kuvaamiseen. Kuvasin huoneiston tarkasti kuin tiliskiviproosassa, jossa aika pysähtyy kun henkilö astuu huoneeseen ja seuraa huoneen kuvaus. Mitä kuvaus kertoo huoneiston asukkaasta? Mitä kuvaajasta.

Muutin nykyiseen asuntooni Asunto Oy Tellervoon osoitteeseen Leinelän puistotie 12 A 5, toinen kerros, 1.12.1997. Neliöitä on 34,5. En muista alkuperäistä vuokraa, vuokrasopimusta en tätä kirjoittaessani löytänyt. Nykyinen vuokra, 788,34 €, ei ole noussut ainakaan kolmeen vuoteen.

Muutosta huolehti sähköpostilla tilaamani JYPI OY kolmella miehellä ja 35 kuutiometrin muuttokuorma-autolla. Yhteistuntiveloitus koko muuton ajalle oli 140 euroa todellisen kuluneen ajan mukaisesti, puolen tunnin tarkkuudella, kaikkine ajoineen – muuttomatkaa oli vain pari-kolme sataa metriä; saapumisesta ja paluusta varikolle veloitettiin 20 minuuttia suuntaansa oli matkaa viivyttävää ruuhkaa tai ei. Reilua.

Ensimmäinen asuntoni Leinelässä, 1 huone ja keittiö, sijaitsi osoitteessa Leinelänkaari 13 B 50 4. kerroksessa. Asunnon koko oli 39,5 neliömetriä. Vuokrasopimus oli ensin kolmen kuukauden määräaikainen, huhtikuun puolestavälistä heinäkuun puoleenväliin 2016, ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa oleva. Vuokran määrä oli sisään muuttaessani 847 €/kk – minulla on muistikuva, että vuokra nousi reilun puolen vuoden kuluttua, heti vuoden 2017 alussa, mistä en pitänyt. Asunto oli uusi ja kiva. Kylpyhuoneen ja wc:n yhdistelmä oli tilava, sinne mahtui mainiosti pyykinpesukoneeni. Asunnolla oli kuitenkin rajoitteensa. Erillistä eteistä naulakkoineen ei ollut, heti ulko-ovelta alkoivat vaatekaapit. Se ei kuitenkaan juuri haitannut minua. Vakavampi puute oli, että kirjahyllyni eivät mahtuneet asunnon seinien vieren, koska ulko-ovelta katsoen oikealla olivat vaatekaappien jatkona heti keittiö, hella, jääkaappi-pakastin ja keittiökaapit asunnon päätyyn saakka Sinnekään ei saanut kirjahyllyä, sillä päädyssä oli parvekkeen ovi ja parvekkeelle antava ikkuna, joka jatkui samana tai kapean seinäkaistaleen jälkeen erillisenä ruutuna asunnon kulmaan saakka – asunto oli talon pihalle ja sisäänajotielle aukeava kulmahuoneisto. Keittiötä vastapäätä oli pitkällä seinällä niin ikään leveälti ikkunaa, jonka eteen sijoitin lipaston, televisiotason ja kirjoituspöydän. Ikkunan ja sängyn väliin mahtui pari kirjahyllyä. Saadakseni käyttööni loput kirja- ja arkistohyllyistäni rakensin vanhimman veljenpoikani kanssa vasemmalle, makuusyvennyksen ja erillisen korkean kaksiovisen vaatekaapin jatkeeksi, 60–70 cm leveän ulokkeen, kaksi kirjahyllyä vierekkäin ja kaksi kirjahyllyä seläkkäin. Tämä kirjahyllyillä tehty väliseinä tunkeutui lähes olohuoneen keskiosaan ja muodosti samalla eristetymmän tilan vuoteelleni. Kirjahyllyratkaisu toimi sen aikaa, kun asunnossa asuin. Mutta sitten vaimoni asuntoa vastapäätä valmistui eläkevakuutusyhtiö Varman rakennuttama kerrostalo, jossa oli houkuttelevia asuntoja. Vuokrasopimus Leinälänkaarella päättyi irtisanomiseeni 30.11.2017.

Seuraavana aamuna muutin nykyiseen asuntooni, joka vastaa suurikokoista lukaalia käytännöllisellä tilaratkaisullaan, varustuksellaan ja sisustuksellaan. Asunto on tällä kertaa keskellä taloa, joten ikkunaa ja parvekkeen ovea on vain yhdellä seinällä. Vaikka asunto on pienempi kuin edellinen, huonekaluni asettuvat tänne paremmin.

Keskiössä on Olohuoneeksi nimittämäni tila, jonka hallitsevana elementtinä on kahden istuttava musta nahkasohva. Olohuonetta valaisee valkoinen Nordluxin Pop-riippuvalaisin.

Pyöreä kaksitasoinen ruskea pöytä hoitaa niin olohuoneen pöydän kuin ruokapöydän virkaa, jolloin tilaihme muuntuu Ruokailuhuoneeksi.

Vastapäätä ikkunan edessä sohvalla istujia katsoo Samsung-taulutelevisio televisiotasolla, jossa on kaksi vetolaatikkoa ja avoin hylly, jonka täyttää vähässä käytössä oleva DVD-soitin levyjen kotelot. Elokuvien immersion vetäessä katsojan mukaansa sohvan ja ruudun välistä tilaa voi kutsua Tv-huoneeksi.  

Vasemmalle seinän viereen on sijoitettu lipasto, jossa on seitsemän vetolaatikkoa, ylhäällä oikealla ja vasemmalla yksi ja keskellä viisi. Laatikoston molemmin puolin kaapin  oven saranat ovat päädyissä niin että  ovet aukeavat harmonisesti tosiaan vasten takana yhtensä neljä hyllyä, joilla on käyttämättömiä, arkistopapereita entisestä elämästä, valokuva-albumeja, leikekirjoja, kirjekuoria ja postituspusseja sekä Viikissä vuonna 2000 pitämäni ”Elämänkirjat järjestykseen - tietotekniikkataidot tutuksi” -kurssien 32 opiskelijan lopputyöt, heidän itsensä sitomat ja erilaisin materiaalein - pahvi, paperi, valokuva, kangas - kansittamat kirjat, mukana yksi tai kaksi A4-paperinippuun niitattu, ja jokunen pikapainossa maksua vastaan teetetty, painettu, liimattu, leikattu ja kansitettu.

Seinää vasten vasemmalla pääty miltei kiinni ikkunaseinässä seisoo Siro-kirjahylly viidellä hyllytasolla. Sen vasemmalla puolen, lipaston vieressä, hieman edemmäksi työntyen on Lundia-kirjahylly kuudella hyllytasolla Yhdessä hyllyt ovat Kirjastoni olohuoneen puoleinen osa. Vaikka Lundia on matalampaa mallia, se on yhtä korkea kuin naapurinsa Siro ylimmän hyllytason mappien ja lehtikoteloiden ansiosta.

Näiden alla ovat kahdella hyllyllä omat kirjani, niin lämpimäiskappaleet kuin ylimääräiset. Omien kirjojeni alemman hyllyn reunalla, keskellä, hyllyn perältä lukien siis toisessa rivissä, jököttää koottujen, korjattujen ja kommentoitujen teosteni, Korrehtuurin 1–6, paksut ja isokokoiset mallikappaleet, jotka odottavat nyt toukokuussa viimeistä katsastusta, selaamalla ja lukemalla tekemääni – ja tietenkin havaittujen puutteiden korjaamista tekstiä muokkaamalla ja kommentoimalla – ennen kuin annan itselleni luvan painattaa järjestyksessään toiset mallikirjat ja postittaa ne esilukijoille. Esilukijoilta pyydän joko kokonaisuudesta tai yksityiskohdasta kolme mieltä kaihertaman jäänyttä pointtia, jotka voin ottaa huomioon lopullisessa kommentoinnissani ja viimeistelyssäni elokuussa. Mesenaattikampanjani päättymisen jälkeen syyskuussa painatan varsinaiset kirjat.

Kolmannella hyllyllä alhaalta lukien on tekeillä olevan "Runoa lukemassa: Tommi Parkon opissa" -kirjan lähdeaineisto: Kustannusyhtiö Parkon julkaisemat käännösrunokirjat sekä Parkon omat runokokoelmat ja tietokirjat. Paneudun niihin kesä- ja heinäkuussa sillä aikaa, kun mallikirjat ovat koelukijoilla.  Alimmilla hyllyillä on tietokirjoja.

Lundia-kirjahyllyn ja lipaston välissä seisoo kokoon taitettu kahden askelman metallitikas, joka on liian matala, jotta sillä kunnolla ylettyisi laittamaan irronneet verhon nipsut tai vaihtamaan kattolampun. Tämä tila on Varasto.

Ikkunaseinällä lepää vanha nojatuoli, jonka päällä on vaimoni kutoma valkoinen isosilmäinen shaali, kantapäästä reikäiset viilasukat ja musta muovinen asiakirjasalkku, jonka läpinäkyvin osastoihin jaettu sisus on täynnä mediaosallistumisestani muistoksi jääneitä lehtiä ja lehtileikkeitä. Vaikka nojatuoli istuimen pohjan muodostavat ristikkäin pujotellut leveät hihnat ovat löystyneet niin että istuin ilman sen täytteeksi aseteltuja sohvatyynyjä olisi pussimainen, nojatuolissa voi kyllä istua, kuin sen siivoaa tavaroista. Silloin se on Lukunurkkaus, jonka takana avautuu tuuletusikkuna, jota öisin peittää vihreä Tähkä-ikkunaverho.

 Seinällä, edelleen sohvasta katsoen vasemmalla, riippuu "Hermes"-maalaukseni (tempera/sekatekniikka, signeeraus: Monde 1988). Sen vieressä vasemmalla on maalaukseni "Ilkka-Juhani, kuu ja aurinko" (tempera/ sekatekniikka, signeeraus: Monde 1988). Nurkassa valvoo metalliverkon takaa peilille maalattu keltainen aurinkoympyrä pienessä maalauksessani ”Pimeinä öinä"(tempera/sekatekniikka, signeeraus: Timo Montonen 1990). Lattialla, lähellä nurkkaa, ikonista käyvän teokseni alla,  seinää vasten nojaa preussinsinisistä holvikaaren puoliskoista, joiden välissä on sentin rako, ja niiden taakse ruuvatusta peilistä koostuva ”Omakuva” (tempera/sekatekniikka, signeeraus: Timo Montonen 1990), joka sai häädön entiseltäkö sijoituspaikaltaan eteisen pikkulipaston päältä, jossa se tervehti tulijoita ja menijöitä pelkän painovoiman ja kitkan avulla, nojallaan seinää vasten vailla kiinnityksiä kuten nytkin lattialla, josta se ei voi pudota alemmas. Kun kolme neljä vuotta sitten pyörryin eteisessä maalaukseni päälle ja se puoliseltaan putosi lattialle puhelimeni päälle, joka meni rikki – ja minä kun olin tallentanut numerot puhelimeni muistiin enkä SIM-kortille! Näiden taideteosten hallitsema tila on Galleria.

Olohuoneen ja sohvan takana sijaitsee Makuuhuoneeksi nimittämäni alkovi, jossa on leveä jenkkisänky kaksoispatjalla, yöpöytä, jonka päällä on nivelvartinen yölamppu, sydämentahdistimen etälähetin ja paperinenäliinapakkaus. Kattovalaisimen lasikupu puuttuu. Lipaston päädyssä on jakkara, jolla on ryijy, joka piitäsi ripustaa sängyn viereen seinälle Sängyn jalkopäässä seinää elävöittää maalaukseni

 Yöpöydän takana on pääty vaatekaapista, jossa on tanko takkeja, housuja ja pukuja varten sekä hylly, jossa näkyy ylioppilaslakkini ja isältäni perimäni lämpöhousut ja -takki.  Vaatekaapin pariovet, joissa toisessa on peili, aukeavat tilaan, jota nimitän Pukeutumishuoneeksi.

Työhuone sijaitsee verhollisen ikkunan edessä, jossa on kirjoituspöytä ja johtajan tuoli, jalkatilassa jakkara muistona siitä, kun tyttären kanssa katsoin yhdessä sukupuuta tietokoneelta, jonka näyttöruutu on pöydän vasemmalla puolella, oikealla tulostin ja keskusyksikkö, pöydän alla vasemmalla hyllyllä vanha keskusyksikkö, oikealla kolme vetolaatikkoa, joista ylimmäinen ja vedettävän näppäintason alle pääsemättömiin.

Työpöydän oikealla puolella on ovi ranskalaiselle parvekkeelle, oven eteen on parkkeerannut Minza-kuntopyörä, cross bike, joka liikuttaa niin jalkoja kuin käsiä. Kuntopyörän takatuki menee osittain seinää vasten olevan leveän Siro-kirjahyllyn alle. Tämä tila on kuntosalini, jonka varustukseen kuuluvat myös käsipainot ja jumppakeppi.

Kirjahylly, joka on Kirjastoni työhuoneen puoleinen osa, on kahden hyllyn levyinen ja siinä jatkuvat kirjat vastapäisen seinän hyllystä aakkosjärjestyksessä alkaen ”Jalonen, Olli”. Kirjahyllyn oikealla puolen on kaksi muuta ruskeaa kirjahyllyä, arkistoni. Arkiston edessä on pyykinkuivaushuone, siivekkeet levällään pyykinkuivausteline, jossa riippuu kuivumassa lakanoita ja tyynyliinoja.

Keittiössä on hellan ja jääkaappi-pakastimen lisäksi vakiovarusteena mikroaaltouuni.

Eteisen sisustuksena on pieni lipasto, jossa pidän kaulaliinoja, hansikkaita, kesäkenkiä. Ulko-ovesta tultaessa oikealla ensimmäinen kaappi on siivouskomero, sen jälkeen on yläkaappeineen kaksi vaatekaappia, toisessa tanko, toisessa hyllyt. Naulakkoa ei ole tässäkään eteisessä.

Kylpyhuone-wc on tilava niin kuin edellisessäkin asunnossa. Pöntön ja suihkun välissä on saranoitu suihkuseinä. Pyykinpesukone on ovesta katsoen heti oikealla. Kylpyhuoneessa on pyykkikomero, jossa on kori likapyykille ja hyllyjä pesuaineille, siivoustarvikkeille, vessapaperille ja kannettavalle siniselle muoviselle pyykkikorille. Siivouskomeron alla on pesuvati, ämpäri ja vaaka.

 

Kirjaa odotellessa

Eilen tuli sähköpostiin ilmoitus, että toissapäivänä 15.4. BoD-kirjakaupasta tilaamani kirja on jo painettu, pakattu, lähetetty ja matkalla luokseni: Eeva Sollon Yhtenä iltana ajattelin viikingin reittä, jonka maksoin postimaksuineen tilauksen yhteydessä (13,90 € + 3 €).

Lähetystiedoista selviää, että lähetyksen paino on 0,208 kg. Se ehkä mahtuisi postiluukusta, mutta kuljetusfirman lähetti soittanee ovipuhelimeen, jolloin päästän hänet rappuun ja menen kohteliaasti aukaisemaan huoneiston oven ja noutamaan pehmustetun tai täyttein vuoratun kirjekuoren tai pienen paketin, joka on pakattu kestämään matkan rasitukset lajittelukeskuksien koneennielujen ja liukuhihnojen labyrintissä ja sateen sattuessa lyhyen ulkoilmassa kuljettamisen, pakettiautosta porrassyvennykseen.

Pian on käsissäni kirja, jonka kokonaisuuden olen jo pari vuotta sitten lukenut ja kommentoinut. Odottamani kirjan pohjana on käsikirjoitus, jonka olen arviointini jälkeen palauttanut runoilijalle neuvoillani ja rohkaisuillani terästettynä: olen patistanut suorempaan ilmaisuun, aistimuksellisempaan, eroottisesti säväyttävään ja yksityiskohtia kuvailevaan sisältöön sekä kouriintuntuvaan, lukijalta ilmat pihalle lyövään kielenkäyttöön, en ihan näillä sanoilla mutta tarkoituksella.

DHL:n kuljettamana Saksasta Suomeen saapuu joidenkin päivien kuluttua kirjailijan toimeksiantona suunnittelemani ja toteuttamani kirja, jonka olen toimittanut, taittanut ja varustanut jälkisanoilla ja takakannen tekstillä.

Vaihteeksi kevyt lähetys. Kun tilasin 200 kappaletta toimittamaani Salaisuuksia, valheita ja pimeyttä -antologiaa viime kesänä, parinkymmenen kilon painoisia kirjelaatikoita oli kuusi tai seitsemän. Lähetti kärräsi nokkakärryllä kirjalaatikot pihalta kotiini kahteen pinoon.

Yhtenä iltana ajattelin viikingin reittä (bod.fi)

Salaisuuksia, valheita ja pimeyttä (bod.fi)

Tuotteen käyttötarkoitus

 

Olen vastaamassa VistaPrintin asiakaskyselyyn, tiedättehän, sivukaupalla monivalintakysymyksiä, joista välillä valitset ysin tai kasin, kun et kehtaa antaa pelkkiä kymppejä. Mutta sitten tulee avoimia kysymyksiä.  No niin! Mahdollisuus verbalisoida asiakaskokemus omin sanoin, mitähän sitä kirjoittaisi…

Yksi kysymys iskee erityisen sattuvasti sanataiteilijan luovuuden ytimeen: ”Mikä tämän tuotteen käyttötarkoitus on?” Vastaukseni jos ei nyt karkaa käsistä niin ainakin lähtee luovalle laukalle…

Tuote tulee osaksi tuote/palvelupaketteja, joita kokoan vastikkeiksi Mesenaatti-rahoituskampanjaan "Korrehtuuri 1–6: Kootut, korjatut ja kommentoidut teokset".

Tuote on sekä vastikkeen ostajan käyttöesine että rahoituskampanjassa myynnissä olevan kirjasarjan mainosväline.

Kynän kuva toistuu kampanjan sivuilla viidessä kahdestatoista vastikkeesta, jotka kaikki liittyvät kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen, kuulakärkikynän karakteristiseen funktioon, jota ilman kynää on hedelmätöntä ja asiaankuulumatonta ajatella.

Pieni kuulakärkikynä, jonka varteen on pitkältä matkalta painettu mustavalkoisena, ruskeaan sävytettynä, kirjailijan kasvot lapsuuden vuosilta sekä punaisella, niin suurella fontilla kuin tilaan mahtuu, "Korrehtuuri", minkä alla vasemmassa reunassa edelleen punaisella "1–6", kohoaa tuotepaketista eturintamaan suurikokoisempien tuotteiden ja luovan työn hengenviljelmien edelle – kokoaan merkittävämpänä kulttuuria kannattelevana ja uusintavana keksintönä, monenlaiseen kirjoittamiseen ja miksei myös piirtämiseen soveltuvana innovatiivisena artefaktina, joka on hyötykäytössä jo kampanjan aikana, kun kirjailija tekee kommentteja painattamiinsa 700-sivuisiin mallikirjoihin.

Ensimmäinen paketti pitää sisällään kymmenen kappaletta kirjelomakkeita yläreunassaan painettuna mustana kirjailijan nimi, Timo Montonen, ja kirkuvan punaisena kirjasarjan nimi, Korrehtuuri, sekä sen osien pienin ja suurin numero tavuviivalla erotettuna. Ylhäälle oikealle olen sijoittanut kuvan hymyilevästä alakoululaisesta, tulevasta kirjailijasta, katse oikeaoppisesti paperin sisustaan suunnattuna. Kuvan alareunan tasossa lukee kirjasarjan alanimi ”Kootut, korjatut ja kommentoidut teokset” mustin, pienemmin ja ohuemmin kirjaimin.

Toisen pakein selkärankana on kierreselkäisen muistivihko, jonka kannen peittää samaisen pojan kuva, hiuksissa kirjailijan nimi mustalla ja otsalla samalla värillä kirjasarjan nimi, jonka perässä numerot 1-6 erottuvat punaisella samaten kuin pienemmällä koolla edellisten tekstien alla kirjasarjan sisältöä selittävä alaotsikko. Kannen kääntäminen yllättää: sisäkanteen on kirjailijan ja kirjasarjan koko nimen (samoin värein kuin etukannessa) sekä valokuvan lisäksi painettu mustalla sarjan yksittäisten osien nimet: 1 Härskiä silmää, 2 Tuhat ajatusta, 3 Kirjoittamisen verkkokurssilla, 4 Kolme maailmaa, 5 Pelastaja, 6 Joku muukin kuin poikani. Takasisäkansi on etukannen toisinto, niin myös takakansi etusisäkannen kirjansarjan osien nimineen, joten ulkoa päin tarkasteltuna muistivihko on edestä ja takaa, päältä ja alta, erilainen, mikä polaarisuus luo rikkaamman ja informatiivisemman vaikutelman kuin jos etu- ja takakansi olisivat toistensa kopioita.

Kolmanteen pakettiin mustaa kirjoittava kuulakärkikynä on saanut kaverikseen tukevan, ison, vetoketjullisen puuvillakangaskassin, johon 6-osainen kovakantinen kirjasarja mahtuu. Kangaskasiin toisella sivulla on noin 20 x 20 senttimetrin painatus, jossa hymyilevän pojan hiusrajan edessä leijuu kirjailijan nimi mahdollisemman kookkain mustin kirjaimin. Kirjasarjan nimi asettuu suurena ja mustana pojan suun alapuolella, sarjan numerot yhtä suurina punaisella niskasta alkaen kuvan reunaan asti. Punainen alaotsikko hipoo leuankärkeä kuvan laidasta laitaan.

Näihin kaikkiin kolmeen tuotepakettiin kirjailija sujauttaa oman kirjelomakkeensa, jolle hän on kirjoittanut henkilökohtaiset tervehdyksensä kiitokseksi vastikkeen ostajalle ja Mesenaatti-kampanjan tukijalle.

Neljännessä paketissa sankarillinen kuulakärkikynä saa seurakseen käsikirjoituksesta katkelman, jonka kirjailija on tulostanut ostajan valitsemasta kirjasarjan osasta loppuliitteisiin tekemillään kommenteilla varustettuna. Mukana ovat kirjailijan saatesanat kirjelomakkeella.

Viimein viides paketti yllättää saajansa – paitsi tämän Mesenaatti-kampanjani vastikkeiden kuvauksessa jo tutuksi tulleella kuulakärkikynällä – myös henkilökohtaisella kannustuskirjeellä, jossa kirjailija kirittää vastikkeen hankkinutta kohti kirjoittamisensa päämäärää, jota on hienovaraisesti tiedusteltu vastikkeen tilauslomakkeessa. Tai ehkä tämä ei ole yllätys: onhan kirjailija myös vuosikymmeniä ohjaustyötä tehnyt kirjoittajakouluttaja, jonka kirjasarjan kolmas osa käsittelee kirjoittamisen opiskelua ja opettamista erityisesti verkkokurssilla – onhan tällöin luontevaa kirjoittaa kannustuskirje kirjoittajalle! Tämänkin lähetyksen mukana kirjelomakkeella ovat kirjailijan saatesanat.

Muut seitsemän pakettia sisältävät yksittäisen kirjan tai koko kirjasarjan. Niidenkin mukaan kirjailija kirjoittaa tervehdyksensä ja kiitoksensa ja lahjoittaa bonuksena – minkäs muun kuin kuvallaan ja kirjasarjan nimellä painetun kuulakärkikynän!

VistaPrint on pienyrityksille ja muille tarvitseville räätälöityjä tuotteita valmistava yritys, jonka nettisivuilla asiakas voi suunnitella lukuisista malleista tai, niin halutessaan, omista kuvistaan tai teksteistään tuotteita. Suunnittelua voi jatkaa niin pitkälle kuin oma taito ja näkemys riittävät – vaikka loppuun asti – mutta taitojen saavuttaessa äärirajansa (ja ennen kuin hermo menee!) suunnitelma kannattaa antaa ammattisuunnittelijan viimeisteltäväksi. Tuotteiden valikoima on runsas ja uusia tulee aina tarjolle – kyselyssä muuten tiedusteltiin, mitä tuotteita asiakas vielä kaipaisi; vastasin: enemmän erikokoisia personoituja postituslaatikoita).

Yrityksen nettisivut esittelevät yhteentoista kategoriaan luokiteltuna – Uutuuksien ja Tarjouksien lisäksi joka toisen poimien tähän esimerkiksi: Flyerit ja painettu mainonta, Etiketit, tarrat ja pakkaukset, Juhlatilaisuudet, kutsukortit ja paperitarvikkeet, Mainostuotteet – ja nämä kymmeniin alakategorioihin jaoteltuna mitä erilaisimpia asiakkaan kuvallisia ja sanallisia päämääriä palvelevia moniväripainatuksin persoonalliseksi suunniteltuja ja valmistettuja käyttöesineitä ja palveluja, jotka sopivat käyttötarkoituksensa mukaan 

• Yrityksen tai hankkeen yhtenäisen halutun visuaalisen ilmeen ja tavoitellun tunnelman luomiseen, kuten tyylikkäät käyntikortit ja nimikyltit, henkilökunnan erottuvat t-paidat ja yrityksestä ja sen tuotteista kertovat houkuttelevat roll up -banderollit ja – ei suinkaan vähäisimpinä – tarkoituksenmukaisten logojen ja brändi-identiteettien suunnittelu.
• Toimistokäyttöön työpisteen välineistä ja tarvikkeista, kuten kalentereista, kansioista tai valokuvallisista hiirimatoista alkaen työhön liittyvän viestien moninaisuuden vaatimiin paperisiin ja sähköisiin aineistoihin, kuten kortteihin ja flyereihin, kirjelomakkeisiin ja kuoriin tai esitteisiin ja julisteisiin.
• Kotiin ja keittiöön päivän piristykseksi arjen keskelle, kuten kassit ja päähineet, kylmälaukut ja shortsit, mukit ja lasinaluset. 
• Juhlaan, kuten kutsukortit, värilliset kuoret, kiitoskortit.
• Markkinoinnin ja mainonnan tarpeisiin elävän kontaktin tai nettivälitteisen kohderyhmään kuuluvan potentiaalisen sitouttamiseksi, kuten lahjakortit ja kanta-asiakaskortit. 
• Liikelahjoiksi ja kampanjatuotteiksi, kuten avaimenperät, valokuvateokset, personoidut palapelit ja muut personoidut lahjat. 
• Mihin vain, missä on tarkoitus saada viesti perille esinettä käytettäessä!

Siirry Korrehtuuri 1-6: Kootut, korjatut ja kommentoidut  teokset -kampanjan vastikkeisiin