Kynnys

Kirjoittamisen opiskelijat Kriittisen korkeakoulun kirjoittamisen verkkokurssilla Elämäsi tarinoita 1: Lapsuus keskustelevat kynnyksestä. Kynnys on se jokin, joka estää kirjoittajaa antamasta tarinansa muiden luettavaksi ja kommentoitavaksi kurssin Lukupiirissä, jonne verkkokurssin ulkopuolilla ei ole pääsyä.

Kaikilla opiskelijoilla ei ole tätä kynnystä. Moni julkaisee mielellään tarinansa pienelle piirille palautteen toivossa.

Julkaisukynnys kurssin sisällä on paradoksaalinen asia. Oppimaan on tultu, mutta vapaaehtoisesti jäädään pois tärkeästä oppimiskokemuksesta.

Ysi syy, mikä laittaa epäröimään omien tarinoiden jakamista, on että tällä kurssilla lähtökohtaisesti kirjoitetaan tosia tarinoita - toisin kuin luovan kirjoittamisen kursseilla, joilla lähtökohta ja oletus on fiktio. Jos ei ole sinut kaikkien kokemustensa ja tekojensa kanssa, voi hävettää paljastaa itseään.

Kurssilla jokainen saa itse päättää, kuinka kipeistä ja aroista asioista kirjoittaa. Kurssin opiskeluohjeissa on muistutus niille, jota uhkaavat livetä tunnustuksellisuudessaan liian pitkälle ja syvälle: "Kirjoittajakoulutus ei ole terapiaa."

Kirjoitin opiskeluajoille muutaman neuvon, kuinka kynnystä voisi madaltaa. 

"Keskustelu kiteytyy korkeaan kynnykseen lähettää tarinansa muiden luettavaksi, ollaanhan vieraassa joukossa, vaikka INFON esittäytymiset on kirjoitettu ja luettu. Tarinoita jakamalla ja toisen asemaan eläytymällä, tämän itsensä kertomana, vieraus kuitenkin haihtuu pian, kun annat tutummaksi tulemiselle mahdollisuuden.

Tarinan jakamisen liian korkeaksi koettua kynnystä voi tietoisesti madaltaa psyykkisellä siedättämisellä, altistamalla itsensä, vaikka vähän kerrallaan, lukijoille.

1. Aluksi voi Lukupiirissä vain kertoilla kirjoittamastaan tarinasta. Sekin vaatii harjoittelua ja harjaantumista.

2. Kun sitten rohkaistuu antamaan ensin vaikka pelkän tarinan alun Lukupiiriin luettavaksi voi kysäistä, että miten te lukijat arvelette tarinan jatkuvan... Kommenttien ja juoniehdotusten jälkeen kenties tekee jo mieli paljastaa tarinan todellinen juonenkulku, uskaltaa jo lähettää tarinan loputkin.

3. Ja jos siedätys tepsii toivotulla tavalla eli nopeasti ja suhteellisen kivuttomasti, seuraavalla kirjoituskierroksella on rohkeutta lähettää koko tarina.

Entä toisten tarinoiden lukeminen ja kommentointi, onko siihenkin korkea kynnys?"